Olen mitä epäpoliittisin henkilö. En ole koskaan tunnustanut mitään poliittisen puolueen väriä, enkä ehkä tule tunnustamaankaan. Kuitenkin olen yleensä käynyt äänestämässä, mutta aina kyseessä on ollut ääneni antaminen jollekin henkilölle puoluekannasta riippumatta. Olen kaivellut kustakin henkilöstä sellaisia inhimillisiä piirteitä, joita pystyn myös itse kannattamaan. Ja melkein aina näitä piirteitä olen ollut löytävinäni jostakin henkilöstä. Vain jonkun kerran on käynyt joskus vuosikymmeniä sitten, että ketään äänestettävää en ole löytänyt.
Sitä olen politiikassa ihmetellyt, että miksi ehdokkaat pyrkivät ottamaan kantaa erinäisiin asioihin aivan viimeisinä viikkoina ennen vaaleja. Lehdet pullistelevat näitä juttuja, että kukaan ei niitä edes jaksa lukea. Eiköhän parempi olisi antaa kuulua itsestään muinakin aikoina! Tulee eittämättä mieleen se ihmisen lähes tärkein asia eli sukupuolinen kanssakäyminen. Eikös siinäkin tule aina niin hirveä hoppu lopussa, ja sitten ollaan taas viikkoja ellei kuukausia kuin ei oltaiskaan. Kiinalaisethan ovat kuulemma kehittäneet tuohonkin hyvän lääkkeen, jolla aktivitettia voidaan pitkittää. He ovat kehittäneet sen lähes taiteeksi! Ja niin osapuolet voivat hyvin. Eikös politiikkaan sortuneilla pitäisi menetellä samoin, ei yritetäkään ryykästä hetkessä, vaan venytetään tuo viime hetken akti neljän vuoden mittaiseksi! Ja silloin meillä äänestäjillä olisi koko ajan tiedossa, mitä vallan kahvassa tapahtuu. Myös äänestäminen olisi helpompaa.
Nykyään on kehitetty mitä erilaisimpia vaalikoneita antamaan apua äänestämisen ongelmaan. Minäkin kävin useammassa koneessa ja jokaisesta sain erilaisia tuloksia. Ja minulla kun on vain yksi ääni!
Parhaassakin vaalikoneessa parhaan ehdokaan mielipiteet kohtasivat vain vähän yli 60%:n tasolla minun mielipiteisiini nähden, niin minun ei kai sitten pitäisi äänestää lainkaan. Sitten äänestin kuitenkin ehdokasta, jonka mielipiteet kohtasivat vain 30%:n tasolla minun ajatukseni. Mielestäni häneltä löysin muutamia mielipiteitä, joiden vuoksi noin sitten tapahtui. Ja nämä mielipiteet eivät tulleet lainkaan vaalikoneesta vaan ihan muualta. Olisipa niitä väliarviointimahdollisuuksia vain enemmän!
Olen ollut kirjoilla elämästäni 32 vuotta Suomussalmella, neljä vuotta Vantaalla, kaksi vuotta Keravalla, 18 vuotta Tuusulassa ja nyt neljä vuotta Mäntsälässä.
Suomussalmen valtuustossa on vain kolmen puolueen jäseniä eli Kepun, Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen jäseniä. Demarit ja muut vähemmistöt ovat nyt poistuneet valtuustosta. Muissa entisissä ja nykyisessä asuinkunnassani on lähes kaikkien puolueiden jäseniä, mutta en osaa sanoa, onko niissä sitten asiat paremmin. Tuusulassahan on lisäksi erikoisuus TUPU, joka sai peräti 11 jäsentä. Vaikea sanoa, onko sekään sitten autuaaksi tekevä asia, sillä suunnilleen samat murheet koskevat tuusulalaisia kuin muitakin ja TUPU on ollut valtuustossa niin kauan kuin jaksan muistaa.
Mäntsälän murheet, jotka olen itsekin todennut, ovat sairauden hoidossa (terveydenhoitoa en ole vielä tavannut). Muuten täällä on ihan hyvä elää. Kauppoja riittää ihan tarpeeksi minun varoilleni, on Hirvihaaran golfkenttä ja hiihtolatuset (puuttuu vain kunto) ja muitakin palveluja on ihan hyvin. Tosin paikallinen vesikourufirma teki oharin, mutta sellaista sattuu varmaasti muittenkin kuntien yrittäjien piirissä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti