Kummallista!

Olen tässä mietiskellyt, että viitsinkö kajota tähän aiheeseen lainkaan, mutta kun jopa eurooppalaisittain asiaa on pistetty hätäkokouksissa jonkunlaiseen pakettiin, niin täytynee sitten pistää myös oma näkökantani asiaan.

On ihan oikein, että ketkuttelupelillä ylläpidettävä talous pistetään aina välillä tasaiseksi. Näin monelle tulee karvasta oppia, mutta aina näköjään riittää vaan onnenonkijoita, jotka helpon rahan toivossa tekevät ties mitä. Se on tietenkin paha juttu, että me ei ketkuttelijatkin saamme kärsiä, kun oikein pahasti rapatessa roiskuu.

Siispä teesini:
Koko kupla eli siis koko pörssimaailma lakkautetaan!
Perustelu: Ainoastaan siinä vaiheessa, kun yritys menee pörssiin, saa itse yritys käyttövaroja toimintaansa. Listautumisen jälkeen itse yritykselle ei tule pelimerkkejä lainkaan, ellei sitten pelaa itsekin osakkeillaan!
- Jos yrityksellä menee hyvin, se ei välttämättä takaa pörssiarvon nousua, sillä alan, jolla yritys toimii on jotenkin oltava ns. mediaseksikäs.
- Pörssiarvoja heiluttelevat jos jonkinlaiset mielikuvat. Niitä on niin monta kuin on päiviä vuodessa ja ehkä enemmänkin!
- Jos yrityksellä menee hyvin ja lisäksi se on mediaseksikäs, niin pörssiarvot nousevat ja hyödyn korjaavat ne pelaajat, jotka myyvät osakkeensa jollekin toiselle pelaajalle. Kun taas toiset vaan tutkivat päivittäin, miten heidän ns. omaisuutensa on karttunut, mutta eivät kuitenkaan ahneina raski niitä myydä - kunnes on myöhäistä.
- Jos yrityksen pörssiarvot ovat korkeat tai tai ovat kehittyneet "hyvin", niin silloin hyötyä saavat myös firman johtajasopimuksilla työtään tekevät. Siis ne saavat hyödyn, jotka eivät tulokseen oikeastaan mitenkään vaikuta. Varsinaiset työntekijäthän sen tuloksen tekevät, johtajien vaikutus tulokseen on yleensä hyvin minimaalinen.
- Kukaan ei enää saisi rahojaan tyhjästä, vaan jokainen joutuisi tekemään työtä ansaitakseen elantonsa. Yhteiskunta tervehtyisi!

Pörssien tilalle yritykset joutuisivat luomaan jonkinlaisen obligaatiomaailman hankkiakseen kassoihinsa investointirahaa, jos eivät haluaisi käyttää pankkien luototusta hyväkseen. Hyvä yritys pystyisi tarjoamaan parempia obligaatioita ja myynti olisi taattu. Kassavaranto olisi turvattu. Näin myös johtajien boonukset täytyisi sitoa reaalisiin mittareihin, jolloin todellakin myös johtajien oikeasta työstä maksettaisiin oikeaa palkkaa. En millään jaksa uskoa, että kenenkään johtajan yli 15000 tai 20000 euron kuukausipalkat perustuvat tehtyyn työhön. Enemmänkin selitykseksi tarjotaan, että hehän kantavat vastuun tapahtumista firmassa. Mutta sekin on nähty, että mitään vastuuta ei oteta huonon päivän kohdatessa, vaan vieritetään ne sinne, minne ne eivät kuulu. Ja se on näköjään äärimmäisen helppoa! Onneksi on toki vastuullisiakin johtajia olemassa, joskin he ovat tätä nykyä enemmänkin entisiä johtajia. Mutta ovat kantaneet johtajan vastuunsa suoraselkäisesti! Pietarin portilla heille sitten tippuu varmasti bonuksia - uskon minä!
Toki on nähty sekin, että mittareita voidaan asetella miten vaan, mutta kun varsinaiset kuplat häviäisivät, niin myös mittaristoihin voitaisiin panostaa paremmin. Silloin hallituksien pitäisi olla myös nykyistä ammattitaitoisempia, jotta ne pystyisivät näkemään oikean suunnan firmojen kehityksissä ja niillä olisi kanttia vaatia oikeaa suuntaa. Nythän hallituksissa olevia, rehellisiä asioita vaativia jäseniä pidetään jonkinlaisina häiriköinä. Se ei ole tietenkään oikein!

No minä en pysty kaatamaa pörssimaailmaa, mutta jos minulla valta olisi, niin heti kaataisin!