Tämä kesä hurahti ohi sellaista vauhtia, että oikeastaan mitään kummallisempaa ei jäänyt jäljelle, tai siis suoraan sanottuna juuri mitään näkyvää en saanut aikaan. Sentään pihalle tuli pienet pläntit nurmikkoa, jota sitäkin olen jo monta kertaa katunut leikatessani melkoisen hyvin kasvamaan lähtenyttä ruohikkoa. Olisi pitänyt vaan tehdä yksinkertainen kivipiha ilman mitään tuollaisia riippoja.
Golfkentällä olen käynyt 40 kertaa, joten sentään jotakin. Tosin jokaisella käynnillä ei tullut edes yhdeksää väylää kierrettyä, kun tyttäremme poika Jari oli meillä parisen viikkoa saamassa jonkinlaista näkökulmaa golfiin, ja hänen kanssaan kävin monta kertaa vain rangella ja lähipelialueilla harjoittelemassa eri osa-alueita. Jari sai lopulta suoritettua jopa green cardin! Saapa sitten tulevina vuosina nähdä, tuleeko hänestä harrastaja. Kun nuorella iällä aloittaa, niin hommasta voi jopa tullakin jotakin. Itse päädyin aikoinaan melko pian tasoitukseen 16,6, mutta sitten tulivat niskaan todella pahat vaikeudet. Välillä oli jopa koko harrastuksen lopettaminen lähellä, kun rahoille oli muita ottajia. Kuitenkin kitkuttelin mukana, vaikka tasoitukseni vain nousi jokaisella tasoituskierroksella ja tämän kesän alussa se oli jo 17,2. Mutta sitten yksi neljästä kisastani toi muutoksen ja nyt pelailen tasoituksella 15,7. Siis olen nyt 61-vuotiaana ukonrähjänä ainakin näennäisesti paremmalla golftasolla kuin olen koskaan aikaisemmin ollut. Golf on siis mitä mainioin laji läpi koko elämän, kehitystä näkyy voivan tapahtua vielä vanhanakin.
Toista viikon päästä on jälleen entisten työtovereiden kanssa suunnitelmissa lähteä kolmen päivän golfturneelle. Se onkin tässä kunnossa melkoisen haasteellinen keikka. Olen käynyt joskus kahtena peräkkäisenä päivänä pelaamassa, ja on ollut melkoisen tiukkaa jo toisena päivä, saapa nähdä, mitä kroppa sanoo kolmannesta päivästä?
Kustantaja hyväksyi kirjani painettavaksi. Lisäksi sain kutsun mennä kertoilemaan omasta kirjoittamisestani ja kustantajan kanssa touhuamisesta Helsingin kirjamessuille lauantaina (taitaa olla 24.10) klo 16.00. Meitä BoDin kirjoittajia on tilaisuudessa kaksi. Mielenkiintoista!
Tyttäremme tytär Henna näyttää melko varmasti jatkavan meikäläisen kirjoittajan uraa ja pistänee myös tason aivan uudelle korkeudelle. Hän on tehnyt jo alun omalle kirjalleen, joka on todellista fiktiota. Hän nimittäin käsittelee vampyyrien elämistä täällä ihmisten joukossa! Lisäksi Henna kirjoittelee näppärästi runoja ja tekee myös lauluja. Viime lauantaina Galaksissa oli pyörinyt kesäbiisi, jonka sanoituksessa Henna on ollut mukana! Henna on ottanut myös kitaransoiton opiskeltavaksi. Tähän mennessä hän on soitellut äitinsä akustista, mutta mieli kuulemma tekee sähkökitaraa. Saapa nähdä, onko Korvatunturin herra kuullut pyyntöjä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti