Jälleen kerran on medioissa alkanut parranpäristys, kun nuoret ovat erinäisistä syistä joutuneet kolareihin tai aiheuttaneet pahoja liikenneonnettomuuksia. Ihmetellään, että miksi noin tapahtuu ja vaaditaan jopa jotakin erikoisvalvontaa nimenomaan nuorille!
Minusta nuoret eivät tarvitse mitään muuta kuin mahdollisuuksia ajaa kovaa. Kun mahdollisuuksia ei ole, niin sitten mopot karkaavat käsistä ja tapahtumat näkyvät ikävinä tilastoina.
Minun kilpatiimini, jossa oli mukana muutamia moottoriurheilua harrastavia työtovereita teki nimenomaan nuorille tähdättyä liikennevalistustyötä jo yli kymmenen vuotta sitten. Kävimme monilla kouluilla Keski-Uudellamaalla kertomassa, miten noita haluja ajaa kovaa voi tyydyttää ihan turvallisesti kilparadoilla. Valitettavasti meillä ei ollut resursseja järjestää esimerkiksi kisa-autoa jollekin radalle nuorten käskettäväksi. Vastuu jäi pääasiassa nuorten vanhemmille. Nimenomaan heidän tehtävänsä olisi taata nuorilleen mahdollisuus kehittää ajoneuvojen käsittelytaitoja ja siinä samalla purkaa paineet. Nimittäin nykyinen ajo-opetus ns. liukkaankelin harjoituksineen ei missään nimessä riitä takaamaan kunnon taitoja ajoneuvon käsittelyssä. Käsittelyn oppii vasta kunnon nopeuksilla ajettaessa. Autourheiluseurat pystyvät jo nykyään tarjoamaan myös oikeaa valmennusta, kun kisatouhut alkavat kiinnostaa.
On erittäin helppoa syyllistää nuoria, mutta itse omakohtaisesti aikoinani asiat kohdanneena voin vakuuttaa, että mitkään määräykset tai lait tai erikoisvalvonta ei saa nuoria toimimaan viettejään vastaan. Kovaa ajamaan on vain päästävä! Itselläni oli onni aikoinaan saada lainaksi isän auto kehittämään taitojani turvallisesti esimerkiksi talvisin jääradoilla. Siellä sai konkreettisesti todeta fysiikan lait, eivätkä ne ole päässeet yllättämään koskaan liikenteessä. Minun nuoruudessani vallitsivat vapaa nopeudet ja ajonopeudet teillä olivat käytännössä paljon korkeammat kuin nykyään sallitaan, mutta toisaalta liikennettä oli paljon vähemmän. Silloin olisi saattanut tapahtua vaikka mitä, jos taitoa ei olisi tullut omaehtoisesti hankittua. Kilvanajossa suurella riskillä ajettaessa fysiikan lait on kyllä tullut ylitettyä, mutta silloinkin ihan turvallisesti. Joskus tuli autoon hieman silittelyn tarvetta tai laskuitukitin käyttöä. Minä olen tarvinnut tilaisuuksia ajaa kovaa ja niin varmasti tarvitsee suurin osa nykynuoristakin. Meidän vanhempien tehtävä on vastata tuohon haasteeseen konkreettisesti, jotta nuoremme saisivat oikean ja vastuullisen asenteen myös liikenteeseen.
Kävin eilen Sipoossa ja Tuusulassa ja päryyttelin Fiestalla autopilotilla moottoritiellä täsmälleen suurinta sallittua nopeutta ja hämmästykseni oli suuri, kun yhtään Audia ei ollut suurta ylinopeutta pyyhältävien joukossa. Ovatkohan Audit joutuneet telakalle viimeaikaisten juttujen vuoksi? Nyt pääosan saivat useat Mersut ja kaksi Volvoa. Ja joka ikinen kovalla ylinopeudella pyyhältänyt ei osunut vilkkukytkimeen seilatessaan moottoritien kaistojen välillä. Onkohan niin, että hankkiessaan Mersun, omistaja ikäänkuin ostaa vapauden käyttää väyliä ihan miten vain muille aikeistaan ilmoittamatta! Volvon ostamisessa ei tuollaisia luuloja tule kaupantekijäisinä - ainakaan ei minulle aikoinaan tullut.
Myös mönkijät pääsevät tilastoihin tämän tästä negatiivisessa mielessä. Valitettavan monet pitävät mönkijää leluna, ja sitten pääsee tapahtumaan vaikka mitä. Aivan viime päivinä on tosin esiintynyt julkisuudessa, että poromiehille, siis mönkijöiden ammattikäyttäjille, olisi sattunut erittäin runsaasti onnettomuuksia. Pääasiassa ne ovat olleet kaatumisia, mutta kun kuskit eivät käytä kypäriä tai muita turvavaatteita, niin seuraukset ovat joskus jopa lopullisia. Olen käyttänyt itsekin mönkijää lumitöissä jo useana talvena ja myös kaikki polttopuut olen metsästä toimittanut rantteelle mönkijällä. Olen itse ehkä keskimmäräistä varovaisempi, kun en luota vielä taitoihini hallita ajopeliä viimeisen päälle, mutta metsässä olen ollut muutaman kerran siinä kintaalla kaatuako vai ei. Ei ole onneksi kaatunut, kun vauhti on ollut hidas, ja olen saanut siirrettyä ruhoni vastapainoksi riittävän nopeasti. On siis ihan suoraan sanottava, että mönkijä on kunnon työkalu, ei missään nimessä leikkikalu, ja jopa vaarallinen. Vaatii joko opetusta tai kunnon harjoittelua ennen tosi toimiin ryhtymistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti