perjantai 29. toukokuuta 2009

taas kerran liikenteestä

Liikenne ja siinä pärjääminen ovat minua aina kiinnostaneet ja niistä olen tälläkin kanavalla kirjoitellut useamman kerran. Se ihmetyttää, miksi niin monet, periaatteessa fiksut, ihmiset sortuvat vaikka mihin ylilyönteihin tai piittaamattomuuksiin, kun kyseessä on erilaisilla ajoneuvoilla liikuskelu. Kiireen piikkin pannaan monet törkeydet.

Joku lehti oli tehnyt testin eteläisen Suomen moottoriteillä. Autolla oli ajettu tismalleen oikeaa nopeutta ja tulos oli juuri sellainen, jonka jokainen oikeaa nopeutta ajava saa kokea missä tahansa tiellä. Kymmenet olivat jälleen asialla rikkomassa määräyksiä. Lehden tulosten perusteella näytti olevan havaittavissa, että ns. mahtiautojen kuljettajat olivat piittaamattomimpia. Asia on kyllä tullut varsin selväksi omienkin havaintojeni perusteella. Tulos aiheuttaa kyllä pähkäilemistä. Ovatko nuo mahtiautot köyhälistön käskettävinä? Vai onko kiinnijäämisen riski niin olematon, että "pösöt" voivat hehkutella aivan mielin määrin?
Minä kuvittelin, että mahtiautoilla ajavat suurituloiset kansanjoukot ja silloin tietenkin myös seuraamukset ovat euroissa melkoiset, jos käry käy. Vai onko meidän sakotusjärjestelmä kuitenkin liian helläkätinen suurituloisille? Vai missä selitys?
Itse en kyllä aio antaa yhtään ylimääräistä roposta enää valtion pohjattomaan kassaan ja siksi ajelenkin ajoneuvosta riippumatta aivan annetuilla arvoilla. Minusta tiellä vouhottaminen on todella tyhmää! Jos joku haluaa näyttää taitojaan, niin sitäkin varten kyllä löytyy foorumeita. Mutta kun ne eivät uskalla! On ilmeisesti paljon helpompaa kyykyttää tuolla tien päällä köyhiä!

Sitäkin ihmettelen, että miksi jotkut ottavat älämölöön, kun miliisivoimat alkavat syynätä asioita nollatoleransilla! Miksi annettuun ajonopeuteen pitäisi olla joku toleranssi ja vieläpä ylöspäin? On aivan yhtä helppoa pitää nopeus juuri annetussa tasossa tai sitten kymmenen kilometriä korkeammassa tasossa. Eihän siinä ole mitään eroa! Mutta onhan tietenkin turvallisempaa, kun kaikki kulkevat suunnilleen samoja nopeuksia. Siispä yhteispelillä eteenpäin!

Jos teillä olisi vapaat nopeudet, minäkin ajaisin varmasti paljon vauhdikkaammin, kuten tein jo aikoinaan nuoruudessani. Mutta lainkuuliasena kansalaisena tottelen myös nykysuuntausta, vaikka en niistä aina samaa mieltä olekaan.

Lisäpähkäilyä aiheuttavat jatkuvasti erityisesti moottoriteillä ohituksia tekevät pösilöt, kun he heti koukkaavat joskus melkein ohitettavan etupuskuria viistäen eteen ja sadekeleillä sokaisevat ohitettavan hetkeksi. Miksi he eivät malta ajaa vasemmalla kaistalla jonkun matkaa ja siirtyisivät oikealle kaistalle haittaamatta ohitettavan liikennöintiä.
Monet ovat sitä mieltä, että siinä taas kyykytetään köyhiä, mutta itse olen ajatellut, että ne raukat eivät edes tiedä, mitä tekevät. Kun aina itse ohittelevat, niin eihän heillä tiedon määrä lisäänny tässä asiassa lainkaan. Mutta me ohitettavat asiasta kuitenkin kärsimme!

Lopetin moottoripyöräilyn ja siirryn jälleen taas pelkäksi autoilijaksi. Asiaan vaikutti pääasiassa se, että jo viime kesän ajelut pyörällä jäivät hyvin vähiin, kun käteni ei kaksipyöräisellä ajamista kestänyt. Pyörällä hoidin vain pakolliset kauppakeikat ja joskus lastenlasten luona vierailut. Sittä tämä kesä alkoi samoissa merkeissä. Nyt viallinen osani on vasen peukalo, jota alkaa särkeä aivan valtavasti jo parinkymmenen klilometrin ajomatkalla. Vilkun käyttö kyseisellä ruumiinosalla aiheuttaa säryt.
Ajopelini tulee olemaan käytetty insinöörinharmaa Ford Fiesta. Minillä teen edelleen vain pieniä pyrähdyksiä kesäisin ja hyvillä säillä. Sattasinpa vaikka myydäkin kyseisen kulkupelin, jos joku innokas ja ajopeliä ymmärtävä ostaja ilmaantuisi!

Olen muutenkin pähkäillyt tuota hirmuista moottopyöräinnostusta. Niillä ajellaan pääsääntöisesti hupia. Eri merkkien kuljettajat ajelevat milloin minnekin ryyppäämään kahvit ja turisemaan niitä näitä. Ja melkoinen osa on pyhittänyt pyöräilyn matkailulle. Ajellaan pyörillä yksin tai joukossa kotomaassa tai jopa eri puolilla maapalloa. Mutta ehkäpä tärkein osa itseään kunnioittavalle pyöräilijälle on erilaisten rallien koluaminen. Siis porukat kerääntyvät yhteen jonnekin, juovat kaljaa, ilakoivat erilaisten "leikkien" parissa ja jälleen turisevat.
Itseäni tuollaiset eivät saa syttymään. Menen paljon mieluimmin vaikkapa kiertämään golfkentän! Siksi pistin pyöräilyn omalta kohdaltani mietintään. Myöskään mitään valtaisaa vapauden tunnetta en ole koskaan kokenut pyörällä ajaessani. Toki sonta haisee tai jotkut muut käryt paremmin kuin autossa, mutta että se olisi jotenkin vapautta. No ehkä vaimon kanssa kaksin ajaessa saa olla omissa ajatuksissaan ja voi tehdä matkareitit aivan oman pään mukaan. Autolla ajaessa tahtovat nuo erilaiset määräykset kyllä joskus rasittaa. Että ehkä se pyöräily sittenkin on jotenkin vapaudentunnetta ruokkivaa!

Ei kommentteja: