Kuvassa se sitten on. Morris Mini Clubman -72.
Rakentelin kulkimen noin 2,5 vuoden aikana aivan raadosta. Uutta peltiä meni koriin muutama neliö, kun reikiä paikkasin. Koko tekniikan kävin myös läpi.
Moottori on 1,275 l, siinä on hieman terästetty nokka-akseli, kaksi SU-kaasutinta, väljä pakoputki, levyjarrut edessä jne.
Rempan tai paremminkin uudestisyntymisen jälkeen Mini meni kerralla läpi katsastajan syynistä ja sai ensimmäiset mustat kilpensä HSM-98 jälleen osoittamaan katu-uskottavuutensa. Olisi ollut kiva yhteensattuma, jos rekkarin kirjaimet olisivat olleet hieman eri järjestyksessä. Näin mobiilimiehelle olisi sopinut erittäin hyvin HMS-.
Tällä hetkellä vanhus on viettänyt pukkien päällä talvea tovin. Muutama juttu siitä pitäisi saada fiksattua seisokin aikana. Saa nähdä, milloin pää kestää mennä talliin. Tällä hetkellä mikään kumartelu ja muu vastaava liikehtiminen ei oikein onnistu. Kirjan ohella tämä miniharrastus oli osa terapiaani. Kun vääntää avaimella ja ote luiskahtaa siten, että rystyset verta vuotaa - silloin ei juuri sillä hetkellä päällimäisenä ole valtion pahuudet ja laki-ihmisten toilailut. Toki myös jonkun yksityiskohdan suunnittelussakin ovat nuo piinat pois mielestä edes hetken.
Niin sitä jaksaa edes jotenkin kohdata taas toisen päivän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti