Tyttäret ja vaimo laskeskelivat kuinka monella vuosikymmenellä he ovat eläneet. Siitäpä sitten iski minullekin pähkäilyvimma. Ja kyllä minulle kertyi noita vuosikymmeniä kuitenkin totta kai enemmän. Ja aloin miettiä, mitä ihmeellistä olen kullakin vuosimymmenillä kokenut.
1940 -luku:
Tuota vuosikyymentä elelin vain 1,5 vuotta, joten en ajasta mitään muista. Kuitenkin isä ja äiti menivät naimisiin vasta sodan jälkeen, joten mitään asutustilaa he eivät itselleen saaneet. Tuo seikka isää korpesi ihan elämänsä loppuun saakka ja aiheutti hänelle katkeruutta. Olihan hän ollut jatkosodan rajan tuolla puolella vuosikaudet tekemässä suursuomea ja talvisodankin työpalveluksessa. Ja äitikin oli ollut lottana, joten isä koki todella vääränä, kun palkaksi ei omaa tilaa tullut. He saivat kuitenkin äidin isältä maatilkun, jonne isä rakensi hirsitalon.
Minun syntymä antoi perheelle kuitenkin ruokakuponkeja ja sillä tavalla helpotti ehkä hiukkasen vanhempieni elämää.
1950 -luku:
Vuoden 1952 alussa syntyi minulle sisar, joka kuitenkin kuoli muutaman päivän ikäisenä. Ja vuoden lopulla sain toisen sisaren, jonka kanssa sitten leikimme ja myös tappelimme. Nuo ovat ensimmäisiä tapahtumia, mitä tuolta vuosikymmeneltä muistan. 1955 aloitin koulun ihkauudessa Nivan koulussa.
Toiselle luokalle siirryinkin jo kirkonkylään. 1957 saimme kirkonkylän omakotitaloon kaksi huonetta asuntokäyttöön, joten meistä tuli kirkonkyläläisiä.
1958 isä osti moottoripyörän, jolla sitten yhdessä opettelimme ajamaan. Olihan se juhlaa!
1960 -luku:
Isä osti 1962 auton ja minä siirryin opettelmaan auton ajamista - toki vain piha-alueella koivuja kierrellen.
1964 vaihdoin vaihdepolkupyörän mopediin. Ajokki oli Helkama Mini.
1966 sain ajokortin ja se se vasta juhlaa olikin.
1967 menin varusmieheksi siviilikarkurina ja 1968 tulin sieltä vänrikkinä takaisin.
1968 aloitin ammattiopinnot Kajaanissa ja samana päivänä ukkini Janne kuoli.
1970-luku:
Hankin kesällä 1971 ensimmäisen autoni Minin.
Vietin välivuoden opiskelusta työn merkeissä ja 1972 aloitin korkeamman tason ammattiopinnot Turussa.
1972 menimme naimisiin ja Kaarinaan perustimme ensimmäisen kotimme. Anu syntyi 1975.
Vuosikymmenen loppuvuodet toimin opettajana ja aloitin kilpahiihtoharrastuksen.
Iro syntyi 1978.
1980-luku:
Muutto etelään, asetuimme asumaan Koivukylään neljäksi vuodeksi, sitten oli kaksi Keravan vuotta ja lopulta jäimme Tuusulaan kahdeksaksitoista vuodeksi. Vaimo opiskeli uuden ammatin.
Vuosikymmenen lopulla aloin harrastaa kilpa-autoilua ja perheemme tuli koiralliseksi.
1990-luku:
Meni lujaa niiin töissä kuin harrastuksissakin. Löysin golfin ja muutama vuosi myöhemmin vaimo liittyi seuraan. Tyttäret tulivat rippikouluikään ja koirien lukumäärälle ei välillä löytynyt mitään kattoa. Iro pääsi ylioppilaaksi. Ensimmäiset lastenlapset syntyivät.
2000-luku:
Toiset lastenlapset syntyivät.
Harrastukset hiipuivat vähitellen. Tuli turpiin oikein kunnolla ja seurasi vaikea masennus. Kävin terapiassa noin kaksi vuotta, olin lääkityksellä ja jouduin eläkkeelle. Uuden asunnon rakennuttaminen Mäntsälään ja muutto.
Minin täydellinen rakentaminen. Moottoripyöräilyä muutamina kesinä. Aloin kirjoittaa. Julkaisin viisi kirjaa, joista kolme meni yleiseen kirjakauppamyyntiin ja kirjastoihin. Blogien kirjoittaminen alkoi.
2010-luku:
Olen lyhyellä Mäntsälän kansalaisopiston luovan kirjoittamisen kurssilla. Hiihtelen pieniä lenkkejä aina, kun jaksan. Kirjoittelen näitä blogejani, mutta näköjään harvenevaan tahtiin.
En oikein tiedä, mitä tältä vuosikymmeneltä odotan! Ehkä kuitenkin toivon terveyttä perheelleni ja myös itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti