Aivan viime päivinä olemme saaneet lukea erilaisia mielipiteitä mm. poliisien ja oikeuslaitoksen toiminnasta ja ammattitaidosta. Ja täytyy todeta, että arviot tuntuvat niin tutuilta!
Minä olen tietenkin median varassa, koska muuta kautta en tietenkään tietoja tai mielipiteitä saa. Ja median sanahan on joskus hyvin tuloshakuista!
On pakko kommentoida paria aivan viime päivien juttua.
Ensimmäinen juttu on poliisien keskinäinen kissanhännänveto. Kyseessä on tietenkin muutamiin huumepoliiseihin suunnattu tutkinta. Tutkinta sattumoisin johti nahkapäätökseen, sillä eihän korppi korpinsilmää noki. Kuitenkin osa tutkinnan kohteista on joutunut kärsimään pitkäaikaisesta tutkinnasta niin paljon, että on antanut lausuntoja lehdistölle. Ymmärrän omasta kokemuksesta, että pitkän tutkinta-ajan vuoksi kohteet ovat joutuneet olemaan ikäänkuin konnaksi leimattuina ja sehän tietenkin sotkee elämää ja aiheuttaa jopa vakavia mielenterveysongelmia. Kokemusta asiasta on!
Eräs tutkinnan kohteena ollut johtotasoon kuuluva poliisimies aukaisi lehdessä sanaisen arkkunsa. Jutussa poliisi totesi tutkinnan johtajan ja hänen tiiminsä ammattitaidon olevan heidän jutun tutkintaan aivan luokatonta, vaikka työvuosia tiimillä onkin kovasti. Poliisijohtajan mukaan vuodet eivät missään nimessä voi korvata ammattitaitoa. Niinhän tietenkin on. Jos on ikänsä tutkinut vaikkapa henkirikoksia, niin ei se työ anna mitään todellista ammattitaitoa tutkia toisten aivan eri alueilla toimivien poliisien työtä taikka vaikkapa teleoperaattorin insinöörin työtä. Niin se vaan on!
Toinen juttu, joka on pakko ottaa esille, koska siinä on noita samoja elementtejä. Kyse on tapauksesta, jossa erääseen pohjoisen lehteen oli valittu päätoimittaja, mutta eräiden asioiden vuoksi työnantaja perui nimityksen. Ja nyt käräjäoikeus antoi päätöksen, jossa työnantajan tekoa pidettiin oikeutettuna. Uutissa eilen illalla hävinnyt osapuoli totesi, että hänen mielestään oikeuslaitos toimi asenteellisesti. Oikeudenkäynnissä hänen mielestään oli jo alussa tavallaan päätetty lopputulos ja sitten tätä taustaa vasten oli hyväksytty pääasiassa työnantajan lausunnot. Hänen lausuntojaan ei oltu noteraattu lainkaan ja suunta on hoviin.
Minä olen omasta läksystäni oppinut, että poliisien tutkintatyö on hyvin mediaohjattua, siis tutkinnan tuloksena tulee suunnilleen sitä mitä ennakkoon on julkisuudessa päätetty. Ja uskon näin olevan kaikissa muissakin jutuissa! Ja oikeuslaitos tukee tätä tapaa jakaa oikeutta tai sanoisinko suoraan, että vääryyttä. Kun ns. lainoppineet pääsevät pesmeltämään, niin mustastakin tulee valkea tai päinvastoin. Aina tilanteen mukaan.
Aivan hirvittää, mitä tuolla asenteella ja ammattitaidolla saadaan aikaan esimerkiksi hiihtoporukoita koskevassa jutussa. Siinähän media ja poliisvoimat työskentelevät yhdessä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Eli syylliset on jo julkistettu hyvässä yhteistyössä.
Tuosta poliisien ja median yhteistyöstäkin on keskusteltu viime aikoina lähdesuojan nimissä. Media suoraan syyttää poliisia, että miksi antavat tietoja, mutta jos polisii ei antaisi mitään tietoja, niin kova poru siitäkin syntyy. Kun media saa tietoja, niin he katsovat tietenkin tehtävänään olevan kertoa ne lukijoilleen. Onneksi nyt media ei enää pistä heti nimiä tapetille, kuten oli mm. vuosituhannen alkupuolella, jolloin aivan tuntematon insinööri ja ei missään nimessä julkisuuden henkilö läimästiin otsikoihin ja saman tien tuomion saajaksi. Ja kaikki tehtiin, että tämä ennakkoleimaaminen toteutui. Nyt voi murhaajakin säästyä julkisuudelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti