Tänä kesänä en ole ottanut Miniä käyttöön lainkaan, kun katsastus, vakuutukset ja verot veisivät muutamia satoja euroja. Siksi olen käyttänyt Moto Guzzia auton korvikkeena. Vaimo käyttää omaa autoaan työmatkoilla ja minä saan lainata sitä vain silloin, kun se sattuu paikalla olemaan. Kun moottoripyörällä joutuu kuljettamaan kaikenlaista tavaraa, joka ei sovi laukkuihin, niin tulee tuo aerodynamiikka vahvasti esille.
Golfkentälle mennessä mailabagi selässä jo heti alussa pienen kahdeksankympin alueen pätkällä bagi vetelee hieman tuulesta riippuen vasemmalle tai oikealle. Kylällä bagia ei oikeastaan huomaa ollenkaan, mutta kun käännyn Hyvinkään tielle ja tulee satasen alue, niin jopa bagi alkaa vängätä menoa milloin mihinkin suuntaan. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa merkittävästi. Metsän kohdalla bagi vänkää johonkin suuntaan, mutta pellon kohdalla jo toiseen suuntaan. Lisäksi autojen aiheuttamat pyörteet ilmavirrassa vaikuttavat aivan hirveästi, bagi riuhtoo koko ajan pyöräilijäparkaa johonkin suuntaan. Onneksi iso pyörä on kuitenkin vakaa ja pyörän kulkuun riuhtominen ei juuri vaikuta. Ja eihän ole pakko ajaa sataa!
Mailabagi on kuitenkin melkoisen paksu, mutta kerran minulla oli selässä vanhan ajan auton suksitelineet selässä. Telineet olivat siis ohkaista putkea, mutta kyllä nekin vaan ihmeesti vetelivat.
Eipä olekaan ihme, että tuolla formulamaailmassa tutkitaan aerodynamiikkaa ja vaikutuksia erittäin ahkerasti tuulitunneleissa. Näiden testien mukaan sitten autoihin ilmestyy mitä ihmeellisimpiä lerpakkeita milloin mihinkin osaa autoa. Jo hyvin pienennäköiset muutokset saavat aikaan melkoisia vaikutuksia.
Eilen sain postipaketista ilmoituksen kotiin. Vedin goretexit niskaan ja lähdin Kustilla pakettia noutamaan. Kunnantalon risteyksestä piti kääntyä vasemmalle ja postiin johtavalle tielle. Mutta Kusti nykäisi kerran ja sammui liikennevaloihin. Startilla sain sen verran vauhtia, että pääsin pois risteyksestä ja parkkeerasin poliisitalon kulmalle nurmikolle. Otin kypärän päästä ja aloin tutkia, mistä moinen käyttäytyminen voisi johtua. Ensimmäisenä katsoin tankkiin ja eihän siellä ollut kuin höyryjä, ei kuulunut loisketta pyörää heiluteltaessa. Tyhjä, mikä tyhjä. Mutta miten se on mahdollista? Pyörän mittaristossahan on polttoaineen vähenemisestä ilmoittava merkkivalo! Merkkivalo oli kuin ei olisikaan. Virran päälle pano kyllä osoittaa, että itse merkkivalo on kunnossa, mutta se ei sitten ilmeisesti saa tankista tietoa, jolloin pitäisi alkaa tuikkia.
Mikä neuvoksi? Vaimo on Sippolassa, mutta olisikohan naapurin Mikko kotona? Hän oli kotona ja kiikutti minulle muutaman litran menovettä, jolla pääsin postiin ja vielä tankillekin.
Olen ajellut kaiken näköisillä kieseilla toista miljoonaa kilometriä ja koskaan aiemmin en ole tien päälle jäänyt. Ja nyt se tapahtui terapiavälineelläni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti