sadetta!

Eilen oli jälleen F1-kisapäivä. Aikani kului melkolailla TV:n ääressä, kun ensin piti katsella GP2- ja Porsche Cup-kisat. Noissa F1:n lämmittelylähdöissä on monta kertaa enemmän tapahtumia kuin itse pääkisassa, koska säännöt pistävät autot suunnilleen samanlaisiksi. Suuria eroja ei synny, ja jos edelläviilettäjä tekee pienenkin mokan, niin takana ajava suhauttaa heti ohi.

F1-kisoissa autojen suorituskyky onkin sitten hyvinkin erilainen tallista ja kuskista riippuen. Monista kisoista tulee sitten jonkinlaisia peräkkäinajeluja. Minulle autourheilijana itsekin olleena tilanne on aivan normaali. On ihailtavaa katsella hyviä ajosuorituksia tasapuolisissa olosuhteissa. Se, joka on tehnyt koti- ja kisatehtävänsä parhaiten, on yleensä ruutulipulla ykkösenä. Toki teknisissä lajeissa on aina peikkona kaikesta huolimatta jonkun tekijän pettäminen. Näin hyvän suorituksen aikaansaanti on sillä erää mahdotonta.

Sitä en kuitenkaan hyväksy, että selostajat ja osa yleisöstäkin toivoo esimerkiksi huonosti ennustettavan sateen alkamista kisan aikana ikäänkuin kisojen piristäjinä. Tällöin urheilija on täysin ulkopuolisten voimien vaikutuksessa, ja lopputulos on eräänlaista lottoarvontaa. Itse olen sitä mieltä, että urheilusuorituksessa olisi mahdollismman vähän arpapeliä, ja itse suoritus olisi ratkaisevana tekijänä menestyksessä. Jos joku sadetansseja harrastaa, niin tekisi sitten niin, että joko sataa tai sitten ei. Kaikki muu on pahasta itse suorituksille. Muistan itse, kun olin kilpailemassa rallisprintissä pohjoisessa Kemissä ja Torniossa joskus 1990-luvun alkupuolella, kun jomman kumman kisan starttia odotellessani taivas repesi ja kasteli asfalttiradan täysin. Osa kilpailijoistani oli päässyt radalle kuivan kelin aikaan, mutta minä ja heti minun jälkeeni lähteneet jouduimme ajamaan kierroksen slikseillä liukastellen. En kokenut tilannetta lainkaan oikeudenmukaiseksi. Onneksi toiselle kierrokselle rata kuivui ja pääsin kuitenkin tekemään hyvän suorituksen ja nousin palkinnoille.

Eilen ei onneksi sadetta tullut, vaan kisailijat saivat tehdä taivalta tasaisissa olosuhteissa. Toki meikäläisillä oli kisassa mekoisen tahmeaa menoa. Heikin ajoneuvo ei yksinkertaisesti kykene kärkivauhtiin, vaikka hän hanskalla melkoisesti tilannetta paikkasikin. Kimin auto olisi ollut periaatteessa suhteellisen nopea, mutta koneen ongelmat johtivat ennenaikaiseen pilttuuseen ohjastamiseen. Kyllä Kimillä ovat tuuritkin kadonneet! Puolisuomalainen Nico sen sijaan onnistui lähes kaikessa eilen.

Kun tässä aloin ulkona vallitsevan sateen vaikutuksesta moottoriurheilusta kirjoittaa, niin jatketaan nyt sitten pysyen samassa aihepiirissä. On todella mielenkiintoista ja surkuhupaisaakin seurata toimittajien uutisointia moottoriurheilun alueelta. Eniten hymyä aiheuttaa kaikki spekulaatiot niistä, jotka tulevat saamaan potkut tiimeistään. Ehkä meikäläiset toimittajat ovat ottaneet oppia italialaislta, kun potkuja jaetaan niin hanerasti! Pistänpä lusikkani soppaan minäkin, jolla ei varmasti ole mitään sisäpiirin tietoa, kuultuja huhuja tai muitakaan asiaan oleellisesti vaikuttavia seikkoja. Minulla on ainoastaan koko ikäni jatkunut tiivis moottoriurheilun seuraaminen ja jopa harrastaminen kansallisella tasolla.

Autopuolella toimittajien vaatimukset ovat aivan yliampuvia - vain voitto on jotakin. Kun sitten voittoja ei tule, niin sitten jaetaan potkuja. Ainoastaan Hirvosen Mikko on säästynyt potkuilta, kun hän on pystynyt saamaan voittoja ja kakkossijoja. Mutta Jari-Matti, Heikki ja Kimi ovat sitten olleet liipasimella lähes koko kauden ajan. Onneksi moottoripyöräpuolella tilanne on täysin erilainen, ja Mika saa pitää paikkansa, vaikka onkin ajellut pääasiassa siellä häntäpäässä. Tuolla alueella eivät toimittajat ole vielä tottuneet niin hyvälle!

Jos ajatellaan rehellisesti Fordia, niin Jari-Matti on tällä hetkellä maailman nopein rallikuljettaja. Toki hänelle on saattunut virheitä, mutta kenet Ford voisi palkata saadakseen kovempia EK-aikoja? Esim. tallipäällikön poika jää valovuoden Jari-Matista, ja niin jokainen, jos Jari-Matti saa ajaa omaa vauhtiaan. Ei siinä ole oikein kanttia pistää hiomatonta timanttia muiden kaapattavaksi. Jos Ford ei halua jatkossa voittoja, niin toki he voivat tehdä muunlaisiakin päätöksi, mutta niistä toimittajien on turha spekuloida. Olihan Fordilla ennen Marcuksen aikoja pitkät tovit, että heillä ei ollut suomalaista kuskia, toki ei tullut juuri voittojakaan.

Kimin suorituksia haittaa selvästi se, että kun autolla ei pysty voittamaan, niin yrityskään ei ehkä ole aivan maksimaalisella tasolla. Kimi haluaa vain voittoja, muu ei juuri kiinnosta. Viime vuosi alkoi Kimillä ihan hyvin, mutta sitten auto kehitettiin sellaiseksi, että Kimi ei pystynyt käytännössä sillä ajamaan. Ja mekatsut eivät uskoneet Kimin haluja auton kehittämiseksi. Ja ajeluksihan se meni! Joka on itse joskus ajanut, niin ymmärtää, että autoon on saatava ehdoton luottamus hyvien suoritusten aikaansaamiseksi.

Heikillä tilanne on vielä huonommin. Hänen tiiminsä tekee töitä pääasiassa tallikaverin tulosten parantamiseksi ja Heikki saa sitten autoonsa, mitä kaverilta jää. Heikki on aivan selvästi toisen viulun soittaja tiimissä, mutta toki tärkeässä roolissa. Hän on lojaali tallilleen ja tallikaverilleen ja ajaa kuitenkin kuin mies. Siinä mielessä hänelle potkujen jakaminen toimittajien toimesta on vähintäänkin arveluttavaa. Kuka pystyisi tekemään Heikin roolin paremmin, kun Alonsokaan ei siihen pystynyt!

Että olisikohan nyt määriteltävä, että kesän turhakkeita ovat moottoriurheilutoimittajat! Toinen vaihtoehto turhakkeeksi voi tietenkin olla tämä turha kirjoitteluni! No hällä väliä!