Kävimme eilen ensimmäistä kertaa tänä keväänä kiertämässä Hirvihaaran golfkenttää. Minä kävin aamulla ensin yksikseni pelailemassa kierroksen (9 reikää). Edellä pelasi kaksi miestä, siksi meno oli vähän hidasta. Joutessani pelasin kierroksen kahdella pallolla, joten lyöntejä tuli suunnilleen yhtä paljon kuin olisin kiertänyt oikean kentän. Tai oikeastaan lyöntejä tuli runsaasti enemmän - oli pelaaja ja kyllä kenttäkin siinä kunnossa, että kunnon tulosta ei voinut tulla. Väylät olivat ihan kelpo kunnossa, mutta greenit olivat surkeat. Jääpolte oli tehnyt tehtävänsä ja ruohokin oli niin pitkä, että pallo ei siinä pyörinyt. Tuli paljon putteja.
Illalla vaimo houkutteli toiselle kierrokselle. Jalat tuntuivat lähes pökkelöiltä jo alussa, mutta pikkuhiljaa ne hivenen vertyivät. Kiirettä meillä ei ollut, kun edessä pelasi kolme miestä, joilla ei ollut mitään kiirettä. Tuntui enemmän kiinnostavan suhdetoiminta kuin peli. No, ei se haitannut minua, koska olin melkoisen puhki. Hyvä, että pääsin mäkien päälle!
Kun aloittelin golfia, niin naureskelin kavereille, jotka pitivät golfia jonkinlaisena kuntourheiluna. Silloin minulla ei ottanut voimille, vaikka joskus mentiin kaksi kertaa 18 reikäinen kenttä läpi perätysten. Naureskelin vain kavereille, jotka päivittelivät kierrosten rankkuutta. Mutta en silloin tiennyt, että he olivat jo silloin samanmoisessa rapakunnossa kuin minä olen nyt. Siis on otettava sanat takaisin ja todettava rehellisesti, että tavalliselle konttorityöläiselle golf on mitä suurimmassa määrin myös kuntourheilua kaiken muun lisäksi. Siis yksi hienoimmista lajeista koko elämän mittaiseksi harrastukseksi. Valitettavasti se tuli aloitettua vain liian myöhäisellä iällä, mutta onhan tässä vielä parikymmentä vuotta kasikymppiseksi aikaa harrastaa! Jos elinpäiviä riittää!
Tänään tuli käytyä Lahdessa historiikkiautojen messuilla. Ja väkeä oli mielettömästi. Kameraan sain yli 50 ruutua minua kiinnostavista autoista. Sain kuvattua E tyypin Jaguaareja, Porscheja, MGB:n, Triumph TR 4:n, pari Isuzua, Volvo P 1800:n, erilaisa Alfa Romeoita ja tietenkin Minejä ja monia muita -60 - -70-lukujen ajoneuvoja. Kuvastaa, että ei se koira karvoistaan pääse!
Hauskaa tulevaa viikkoa!
t. Alpo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti