Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoliikenne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietoliikenne. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Tietoliikenteestä myös


Etsin tonttia Keski-Uudeltamaalta talvella 2004. Pornainen oli harkinnassa pitkään, mutta tonttien pienehkö koko ja sijainti kuitenkin ratkaisivat, että positiivista päätöstä tontin hakemiselle emme sinne tehneet. Etsintä jatkui. Mukavan tuntuinen tontti löytyikin Mäntsälästä Niittymäentien varrelta. Lähellä huriseva moottoritie vähän ajattelutti, mutta ei kuitenkaan rajoittanut tarjouksen tekoa, tulipahan mieleen, että siitä pääsee itsekin mukavasti ja nopeasti matkaan. Toisaalta tuli mieleen, että pianhan siellä suhisevat korkeintaan sähköautot, kun polttoaineet loppuvat tai tulevat ainakin niin kalliiksi, että monilla ei ole varaa maksaa ajeluistaan. Toisin on käynyt, polttoaine on tällä hetkellä niin halpaa, että ei ole ollut aikoihin, loppumisestakaan ei enää huolta kanneta, vaan ajetaan reilusti omilla autoilla. Se on tuonut sitten ongelmiakin. Julkinen liikenne on nääntymässä lähes nollatasolle, kun matkustajia ei riitä, ei tyhjää bussia kannata muutamaa matkustajaa varten ajeluttaa. Siksi on tässäkin kunnassa järjestetty oikein foorumeja julkisen liikenteen puolesta. Mutta myös tietoliikenteen suhteen olisi tehtävä jotakin, varsinkin pääkaupunkiseudun maaseudut ovat lapsipuolen asemassa.

Meillä ei liikkuminen ole ongelmana, matkaa keskustaan on vain viitisen kilometriä, senhän pääsee vaikka pyörimällä. Tosin autolla mekin matkan yleensä teemme. Pahempi puute meillä on sähköisten yhteyksien ala-arvoinen taso. Taloomme saimme vain kupariparin ja siihen megan ADSL -yhteyden. Riittäähän se laskujen maksuun ja sähköpostien lukuun, mutta muuhun siitä ei sitten ole. Aktiivisena kirjojen kirjoittajana ja juttujen väsääjänä tarvitsisin kunnon yhteydet puhumattakaan jos haluaisi katsoa väliin jääneitä TV -ohjelmia.

Langattoman laajakaistan tukiasema on lähes näköetäisyydellä, mutta se palvelee pääasiassa moottoritien liikennettä, joten bittejä kapasiteetista heruu minulle niukalti, kone lataa enemmän kuin näyttää ohjelmaa ja katkeamisia tulee lähes joka kerta. Joskus aamuyön tunteina homma toimisi, mutta silloin vanha eläkeläinen tarvitsee unia.

Olen ollut kolmisenkymmentä vuotta tietoliikenteessä mukana, valtaosan siitä matkapuhelinliiketoiminnassa ja siksi olen muodostanut vakaan mielipiteeni siitä, että langaton laajakaista ei ole ainoa ratkaisu raskaampaan käyttöön, vaan erinomainen vain tilapäiseen käyttelyyn.

Ainoa kunnollinen ratkaisu olisi valokuitu! Olen pommittanut operaattoreita, mutta eivät ole kiinnostuneita edes koemarkkinointiin. Itse asiassa tein joku vuosi sitten kyselyn tiemme varrella asuville, mutta vain 4 - 5 kiinnostunutta silloin ilmaisi mielenkiintonsa. Kymmenkunta tarvittaisiin, jotta operaattorit saisi nytkähtämään liikkeelle. Toisaalta heillä on varmaankin tietoa siitä, että me asiakkaat emme halua maksaa ihan mitä tahansa liittymästä ja siksi odottelevat varmempia kauppakohteita. Aikoinaan Markkinointi-instituutissa suorittamastani teknisen alan markkinoinnin tutkinnosta on jäänyt mieleen, että markkinoinnin tulisi olla ahkeraa ja tehdä kaupan kohde välttämättömäksi asiakkaalle. Nyt ei noin tapahdu. Lehtiä, vitamiineja sun muuta krääsää tarjotaan joka tuutista, mutta kuidusta ei puhu kukaan.

Olen myös sitä mieltä, että ihmisten siirtely paikasta toiseen on hassua, kun tietoliikenteellä monet hommat hoituisivat nopeammin, tehokkaammin ja halvemmin.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Vuoden vaihtuessa


Vuoden vaihtuessa

2013:n väistyessä ja 2014:n kääntyessä muukin asia muuttui kuin allakka.

Polttoaine- ja moni muukin vero nousee, joka onkin ihan luonnollista. Jos valtion ja kuntien kassoista puuttuu rahaa, niin sitähän on yritettävä jollakin tavalla saada lisää, kun säästöillä asiat eivät hoidu. Verotus on yksi, mutta sekään ei välttämättä tuota haluttuja tuloksia. Jos esimerkiksi polttoaineveroa nostetaan liikaa, ihmiset joko ajavat vähemmän tai parhaassa tapauksessa hankkivat uuden vähemmän kuluttavan auton, jolloin sen veron tuotto ei kehitykään halutulla tavalla. No, ehkä autoverossa saadaan hieman takaisin, mutta autojakaan ei osteta niin paljon kuin budjettiin on laitettu. Kun ei ole työtä, niin eipä sitten autojakaan osteta, ja tuloveroakaan ei makseta. Viina- ja tupakkaveron nostaminen on taas suoraa subventiota Helsingin ja Tallinnan välistä laivaliikennettä hoitaville yhtiöille. Tarvitaan siis muitakin tapoja saada valtion tilit tasapainoon. Ja silloinhan tietenkin päättäjillä on tullut mieleen, että vedetään autoilla liikkuvien taskut vieläkin tyhjemmiksi. Siitä joukosta apu on aina ennenkin löytynyt. Siksi Ollilan työryhmän ehdotus on nähtävä tavaksi lisätä valtion tulopuolta, ensin kilometriverotuksella, mutta kun siitä ei tuloja kerrykään odotetulla tavalla, niin pistetään järjestelmään lisää älykkyyttä. Kun autoilija jossakin nostaa nopeutensa yli sallitun, niin heti vaan lasku kuskille, ehkä jopa suoraveloituksena. Silloin alkaa rahaa tulla, ainakin aluksi! Ehkä tuossa suurin voittaja on laitteistot toimittava yritys.

 Harmittaa, että Kontiorannan varuskunta pistettiin matalaksi. Ainoastaan kerran ehdin käydä sotilaskodissa munkkikahvilla sen jälkeen, kun vänrikkinä 46 vuotta sitten kävelin portista ulos. Rajan taakse kerätään suhteellisen modernia kalustoa, mutta me keskitämme ne rajan pinnasta pois. Lyhytnäköistä puolustuspolitiikkaa!
Tietenkin voi olla niin, että jollakin ennustajalla on parempaa tietoa esimerkiksi suurempien mielenosoitusten varalta ja pistää puolustusvoimat hoitamaan poliisien apuna tilanteet järjestykseen, ja silloin tietenkin varuskuntien suunniteltu sijainti voi palvella tilannetta. Kuitenkin sotavoimien käyttö omaa kansaa vastaan ei voi olla suunnittelun lähtökohtana, vaan turvaaminen ulkoisia uhkia vastaan on puolustusvoimien tärkein tehtävä.
 Ihmiset eivät ole oppineet vuosituhansien aikana yhtään, sotapesäkkeitä on koko ajan useita ja uhkia vielä enemmän, ja siksi meilläkin asia on otettava huomioon. Emme voi ajatella, että selkkaukset meitä välttelisivät jatkossakin. Meillähän on vielä sukupolvia, jotka muistavat hyvin aiemmat kahnauksemme.

 Talven sää on ollut hiihtäjälle pettymys. Talvesta näyttää tulevan samanlainen kuin oli vuonna 1973. Silloin Turussa oli helmikuussa lunta parin viikon ajan. Sään muuttumista ei vielä voida pistää minkään saastumisen ja ilmakehän lämpenemisen piikkiin, mutta kyllä suunta on menossa ikävään suuntaan. Suomella ei ole paljon tehtävissä koko maapalloa ajatellen, suuret valtiot kuten USA, Intia, Kiina jne. määräävät ilmaan kerääntyvän moskan määrän. Kuitenkin meilläkin pitäisi asiaa ajatella ja jopa toimia paremmin kuin tähän asti on tehty. Polttaen energian tuottaminen ei ole järkevää, varsinkin, jos polttoaineena on kivihiili tai öljy. Me tarvitsemme halpaa energiaa, jos aiomme pysyä maailmantaloudessa mukana kilpailukykyisten tuotteiden tuottajina. Tällä hetkellä halvinta energiaa pystytään tuottamaan ydinvoimaloilla ja käyttämällä olemassa olevia vesilaitoksia. Noilla ei ilmaan saasteita pöllyytellä. Tuuli- ja aurinkovoimaloilla tuotetaan todella kallista energiaa. Toiveissa kuitenkin on, että myös uusia, edullisia, saasteettomia ja uusiutuvia energiantuottomalleja saataisiin hyötykäyttöön muutamien kymmenien vuosien sisällä. Sama pätee myös liikenteen suhteen. Öljyn vähetessä tai sen saaminen jalostamoihin edelleen kallistuessa, on saanut aikaan, että lopultakin insinöörit ovat saaneet luvan käyttää energiaansa uusiin kehityskohteisiin ja vähitellen hyötykäyttöön. Sähköautojen kehityksessä akkuteknologiaan on jo hivenen saatu parannuksia, mutta sillä saralla on vielä paljon töitä tehtävänä. Biopolttoaineet, niin nestemäisenä kuin kaasuna ovat jo jossakin määrin hyötykäytössä ja koko ajan tehdään töitä myös polttokennojen kehittämisessä. Perinteinen polttomoottorikin puksuttaa siis vielä pitkään, mutta polttoaine muuttunee vähitellen biologiseksi.

Ihmisten työllisyystilanne on menossa huolestuttavan huonoon suuntaan. Näin jatkunee myös nyt alkaneen vuoden aikana, ellei maailmalla ihan ihmeitä tapahdu. Olen aina ihmetellyt, miksi puhutaan työvoimapulan tulosta. Minusta ei moiseen ole tällä menolla mitään katetta. Vaikka vanhimmasta päästä porukka siirtyy eläkkeelle, niin ei nuorille siitä huolimatta avaudu kunnon työtilaisuuksia.

 Tietoliikenteen alueella meno on edelleen kovaa langattoman teknologian käytön lisääntymisessä. Tabletit, älypuhelimet ja mokkuloiden avulla bittivirtojen siirtelyt koneisiin kasvavat edelleen. Operaattorit saivat juuri käyttöönsä lisää taajuuskaistaa langattomien mikrofonien käytöstä. Toiminta on korkeilla taajuusalueilla, joka käytännössä se merkitsee sitä, että saadakseen täydet luvatut nopeudet käyttöön, asiakkaan on oltava lähellä tukiasemia. Tuskinpa asiakkaat muuttavat mihinkään, vaan operaattoreiden on jälleen tiivistettävä tukiasemaverkkoja. 4G on vielä harvinaista herkkua monissa paikoissa ja 5G on vasta insinöörien käsissä, joten työmaata ja yritystä on. Nykyään tukiasemien saaminen hyötykäyttöön on tietenkin helpompaa kuin ennen, sillä tukiasemien bittivirrat ohjaillaan internettiin, mutta kuituja tarvitaan rutosti lisää. Kuitua pitäisi saada kyllä enemmän koteihinkin, jotta langatonta kapasiteettia riittäisi kohtuullisesti matkalaisten käyttöön.

 Tuskinpa kuitenkaan vuosi 2014 tuo hirveästi muutosta aiempaan, mutta menon suuntia on välillä ihan kiva miettiä. Ne menevät joko oikeaan suuntaan tai sitten ei.