Joutsenia ja muita siivekkäitä eilen Mäntsälänjoen varrella olevalla pellolla.
Kyllä se niin on, että kevät on tullut - ainakin tänne Mäntsälän korkeuksille. Taivalkoskella ja Kuusamossa vielä hiihdellään SM -tasolla ja vielä alkuviikosta täällä Mäntsälässäkin tykkiladulla. Itse kylläkin pistin hikilaudat kesäteloille jo joku aika sitten, tarkalleen ottaen 16.3. 36 lenkkiä kävin hiihtämässä. Nykyään en viitsi laskeskella edes kilometrejä, koska niillä ei ole mitään merkitystä. Sen verran katson, että peräkkäisillä lenkeillä en hiihtänyt samoja matkoja. Jäi aikoinaan hiihtovalmentajan kursseilta ja omalta aktiivikaudelta mieleen, että kroppa tarvitsee erilaisia harjoituksia. Jos aina puskee saman lenkin ja samanlaisilla tehoille, niin jossakin vaiheessa kunto alkaa jopa heiketä. Varsinkin täällä eteläisessä osassa maata hiihtomahdollisuudet ovat sen verran rajoitetut, että silloin kannattaa mahdollisuuksista ottaa irti kaikki saatavissa oleva hyöty.
Hiihtokauden jälkeen tein aika paljon kahvakuulaharjoituksia. Käytännössä tein harjoituksia noin joka toinen päivä, kun hiihtokaudella ehkä vain 2 - 3 kertaa viikossa. Ajatuksena oli saada vahvennusta golfsvingissä tarvittaviin lihaksiin ja vartalon kiertoon vähän vauhtia. Tiistaina kävin lyömässä palloja rangella ja lyöntini oli aivan hukassa. Ilmeisesti painojen kanssa tehdyt harjoitukset ovat vaikuttaneet ajoitukseen niin, että soketteja syntyy. Varsinkin rautamailoilla noin 80% lyönneistä lähetti pallon rankasti oikealle. Painon kanssa tehdyt svingit ilmeisesti aiheuttivat sen, että vartalo otti voimallisemman otteen lyönnistä ja eteni ennen käsiä. Tilasin tälle päivälle tuokion pron kanssa, joten jospa lyönti alkaa oieta.
Elämme aivan selvästi kesämaassa. Kesällä pystyin golfaamaan 108 kierrosta ja nyt talvella sain kasaan vain 36 hiihtolenkkiä. Eiköhän nuo luvut selitä, että kesä on 2/3 vuotta ja talvi vain yhden kolmanneksen, siis täällä Mäntsälässä. Itse haluaisin kyllä tuota talviaikaa pitemmäksi, mutta joutuisin silloin yksikseni muuttamaan ylemmäksi. Ainakaan toistaiseksi sekään ei tunnu ajankohtaiselta, joten täytyy kärvistellä. Talvea en halua missään tapauksessa uhrata esimerkiksi jonnekin vielä kesäisempiin maihin matkustamalla, ainakaan niin kauan kun jaksan murtomaata hiihdellä ja nautin siitä. Monet golffarit kyllä harrastavat sitä, että liihottelevat Suomen kauden jälkeen vaikkapa Thaimaahan talveksi - pelaamaan golfia. Tuntuu näin äkkiseltään aika tylsältä!
Siis Hirvihaarassa on jo range auki, tosin siellä pystyy vain lyömään, koska putti- ja chippialueet eivät ole vielä selviytyneet talvesta. Monta kenttääkin on jo auki, mutta ei ole vielä innostanut lähteä katsomaan, miten peli käytännössä sujuisi. Varmaankaan väylät eivät sokettini vuoksi riittäisi. Peli ei olisi nautittavaa.
Lehtijuttuja olen tehnyt kahden kolmen jutun kuukausivauhtia. Ihan sopivasti, vaikka en ole päässyt uusimman kirjani vaiheissa oikeastaan alkua pitemmälle. Täytyy ilmeisesti etsiä uusi kustantajakin. BoD on kasvanut jo niin suureksi, että alkaa tämän tästä takkuilla. Harmittavin tilanne oli viimeisimmän kirjani "mustapukuinen" -kanssa. Tein taittoa ja suunnittelin kantta, kun vähän väliä yhteys meni poikki. Työ oli palasteltava pieniin paloihin ja koetettava tallentaa aina välillä ennen uutta katkeamista. Tein työtä tuntikausia ja sain jonkinlaisen lopputuloksen, mutta esikatselu paljasti virheitä. Tein korjaukset ja lopulta olin esikatselussa tyytyväinen, olin saanut virheet pois. Sitten tilasin itselleni satsin kirjoja, mutta hämmästys oli suuri, kun avasin paketin. Kirjat olivat virheellisiä!
Toki virheet eivät olleet suuria, takakannen tekstissä oli kirjoitusvirhe ja oli jotakin muutakin pientä.
Otin yhteyttä kustantajaan, mutta siellä naiset tylysti kertoivat, että olen hyväksynyt kyseisen version. Minun oli kärsittävä nahkoissani. Sain kuitenkin jaettuja kirjat ja ovat ehkä arvokkaampia sitten joskus, kun olen päässyt suureen maineeseen. Noita kirjoja ei ole kaikilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti