Olimme entisten työkavereiden kanssa viettämässä viikonloppua golfin parissa. Homma sai siis alkunsa jo 90 -luvulla ja nyt olimme saman teeman äärellä 20. kerran. Remmissä on ollut kahdeksan pallonlyöjää ja nyt mukaan oli päässyt kuusi kaveria. Mika lienee ainoa, joka on ollut mukana jokaisessa tapahtumassa. Minulla jäi varmaan lähes kymmenkunta kierrosta väliin, kun mikään ei oikein kiinnnostanut, mutta viime vuonna olin mukana Vierumäellä pelaamassa yhden kierroksen Cooken kentällä. Nyt sitten päätin lähteä mukaan koko kolmen kieeroksen turneelle, kun tunsin itseni suunnilleen terveeksi. Totta kai kolme kierrosta näillä vuosilla on jo liikaa. Muu porukka on vielä täysin työelämässä olevia nuoria miehiä. Mutta mukana repelsin!
Tänä vuonna pelasimme perjantaina Hyvinkää Golfin kentällä ensimmäisen kierroksen. Startit olivat hieman ennen kolmea. Pääsimme kentältä pois hyvissä ajoin ennen pimeän tuloa. Ajoimme Vierumäelle, jossa jouduimme syömään myöhään illalla ja sehän oli tietenkin virhe yöunien kannalta, kun vatsa teki sulatustyötään lähes aamuun asti.
Toinen kierros pelattiin Lahden Golfin Takkulan kentällä. Olin pelannut kentän aiemmin kesällä mm. kuusviitosten SM -kisoissa ja mieleen muistuivat sen ajan vaikeudet. Nyt greenit olivat kuitenkin paljon vastaanottavaisemmat ja lähestymisissä tai puttailussa ei ongelmia sanottavasti ollutkaan. Mika kuitenkin mursi kädestään luun ja joutui jo alussa lähtemään pois kierrokselta. Jatkoimme siis viiden pelaajan voimin. Kierros oli ajallisesti kesän pisin, kun edellämme neljän urhon rymyjengi hidasteli. Joillakin alkoi jo verenpaineet nousta, mutta kierroksesta kuitenkin selvittiin. Pääsimme grilliin syömään inhimilliseen aikaan ja seuraava yö olikin jo helpompi, vasta klo 3.19 heräsin!
Viimeinen kierros pelattiin Vierumäen Cooken kentällä. Huhuja kentän heikohkosta kunnosta oli kantautunut kesän mittaan ja kyllähän greenit olivat vähän huonossa hapessa. Lisäksi greenit olivat korjaamattomia pallon koloja täynnä. Alussa yritettiin niitä korjata, mutta aika olisi mennyt siihen, joten ainoastaan omat jäljet korjattiin.
Kierroksella pelattiin pistebogeyta ja lisäksi jokaisella kierroksella oli lähimmäs lippua - ja pisin avaus -kisat. Reijo voitti mestaruuden ja muista kisoista voittoja korjaili useampi. Reijon valttina näytti olevan, että bagistä puuttui driveri kokonaan, joten avaukset olivat pääosin väylällä, josta sitten samalla puukolmosella matka jatkui eteenpäin. Erityisesti lähipeli hänellä oli hyvin reilassa. Myöskin slope ehkä auttoi Reijoa saamaan vuoden tittelin itselleen. Onnittelut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti