Joulu 1956
Ollessani
kahdeksan, muutimme Suomussalmen kirkonkylän maisemiin. Asuimme ensimmäisen talven
vuokralla pienessä yhden huoneen hirsimökissä Hulkonniemellä isäni kotitalon
lähellä. Neliöitä mökissä oli parikymmentä, mutta sopu antoi sijaa ja nelihenkinen
perheemme mahtui sovittelemalla mökkiin. Asumuksen hirret olivat
todennäköisesti edellisen vuosisadan peruja. Ne oli kaiketi tuotu paikalle
talvisodan jälkeen jostakin pitäjän toiselta puolelta ja pystytetty tilapäiseksi
asunnoksi pihapiiriin suunnitellun talon valmistumisen ajaksi. Talvisota oli
riehunut noilla tantereilla, ja kaikki rakennukset oli poltettu. Lämmityksenä
mökissä oli puuhella, jossa oli myös pieni leivinuuni. Talvella pakkasilla hellassa
oli poltettava puuta lähes koko ajan. Kun tuli yöllä sammui, vedet olivat
saaneet sisällä jääriitteen.
Sisäänlämpiävä
sauna lämmitettiin vuorotellen pihapiirin isossa talossa asuvan perheen kanssa.
Saunassa oli maalattia, siis suoraan maan päälle oli asennettu lattiaksi paksut
lankut. Kun saunassa peseydyttiin, vesi valui maahan ja antoi savun hajun
lisäksi oman tuoksunsa. Vesi lämmitettiin ulkona muuripadassa suojassa, joka
oli tehty mitä ilmeisimmin vanhasta veneestä. Veneen puolikkaat oli nostettu
pystyyn tuulen ja sateen suojaksi.
Vietimme
mökissä yhden joulun. Sinä jouluna oli saunan lämmitysvuorossa naapurimme,
joten jouduimme odottelemaan saunavuoroamme. Odotellessa nautimme jouluaterian,
joka sinä jouluna oli normaaliakin köyhempi, koska kesällä meillä ei ollut
possuakaan kasvamassa. Kirkonkylän pankkiherra ei ollut heltynyt avaamaan
lainanyörejä talon rakentamiseksi, joten jokainen markka oli säästettävä
tulevan kesän rakennusurakkaan. Söimme perunoita ja kastiketta. Leipää, voita
ja maitoa oli lisukkeina ja jälkiruoaksi oli kuppi kahvia äidin leipoman nisupalasen
kanssa.
Lopulta
saunavuoromme tuli. Pyrytti ja päivän jäljet pihapolulla olivat peittyneet.
Isän kantaman myrskylyhdyn valossa osasimme kuitenkin saunalle ja saunan
eteiseen. Sinne riisuimme vaatteemme, kun isä oli ensin noutanut muuripadasta
riittävästi kuumaa vettä saunaan. Myrskylyhty antoi nokisen ikkunan läpi valoa
saunaan ja näimme siellä jotenkuten ottaa löylyt ja peseytyä. Koko ajan
mielessäni välkkyi, olisiko joulupukki tuonut saunan aikana jotakin. Minua oli
kyllä etukäteen valmisteltu, että ehkä en saa mitään. Meillä ei
yksinkertaisesti ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Pettymys oli kuitenkin
suuri, kun en todellakaan saanut yhtään pakettia - silmäni kostuivat, kun
tilanne selvisi. Nuorempi sisareni sai sentään yhden pehmeän paketin.
Hyvää Joulua ja antoisaa Uutta Vuotta 2014!
t. Alpo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti