Jälleen liikenteessä!

Olin eilen menossa Mäntsälän keskustaan. Tulin pohjoisesta päin ensimmäisiin liikennevaloihin, joista olin menossa vasemmalle tervariin päin. Näin aitiopaikalta, kun suoraan menevällä kaistalla papparainen yritti survoa pykälää Nissaniinsa päälle vihreän sytyttyä. Ei mennyt ensimmäisellä työnnöllä, vaan tarvitsi pari lisäyritystä ja sitten harmaa Nissan olikin jo liikkeellä, mutta olisiko vaihteiden kanssa tuhraantunut sekunti tai kaksi. Ja kiihdyttäminenkin oli sellaista Mäntsälän mallin mukaista, siis hyvin verkkaista. Toki tiellä oli mustaa jäätä, jotta kaasun käyttö oli varmaankin hyvin perusteltua.

Mutta Nissanin perässä olleen tumman (mutta erittäin likaisen) Audi A4 Avantin kuskille oli näytetty punaista vaatetta. Kuski heitti heti risteyksessä Audinsa laukkaan vasemalle ja heti risteyksen jälkeen jälleen oikealle. Vaikka "juppi" käytti miehekkäästi kaasua, niin jää teki tehtävänsä ja vauhti ei ollut paljonkaan parempaa kuin ohitettavalla. Kuitenkin heti ristetyksen jälkeen Audin kuski käänsi oikealle kaistalla aivan Nissanin puskuria viistäen! Varmasti olisi osunutkin, jos Nissanin kuski ei olisi ollut ajan tasalla ja jaruttanut (jarruvalot välähtivät).
Siellä autot sitten seisoivat Citymarketin liikennevaloissa rinnakkain punaisissa valoissa. Audi oli menossa suoraan ja Nissan vasemmalle kylälle.

Mitähän tuollaisissa tilanteissa oikein kuskien mielessä liikkuu?

Ohittava varmasti kokee tekevänsä oikein, kun opettaa kaiken maailman nyhveröitä, jotta eivät hidastelisi. Sitä paitsi hänellä on kiire, jäi taas lähtö viime tippaan ja aikataulu on ajettava tien päällä kiinni. Sitä paitsi hän on lähes maailman paras autoilija. Hänen vapauttaan on verisesti loukattu! Tilanne saa ajatuskyvyn täysin tauolle ja adrenaliinin vallassa tekee päättömiä ratkaisuja, joista voi olla hyvin kohtalokkaita seurauksia, jos vastapeluri sattuu olemaan samalla aaltopituudella. Siis on todella hengenvaarallisesta tyypistä kysymys. Hänen ei pitäisi olla auton ratissa lainkaan! Nyt on tehty kaiken maailman adresseja aseiden kieltämisestä yksityishenkilöiltä. Mutta melläkin tuollaiset asennevammasiset autonkuljettajat mellastavat ja aiheuttavat enemmän tuskaa ja tuhoa kuin aseet konsanaan. Miksi siis ei tietyiltä tyypeiltä voisi pistää autoilun kokonaan jäihin!

Ohitettava taas yrittää tehdä parhaansa. Hän ajaa enää harvoin autolla, eikä silloinkaan mene mielellään paikkoihin, joissa on paljon muita liikkujia. Ikä on tehnyt tehtävänsä, kaikki ei enää luista automaationa. Mutta asioilla on käytävä, julkisia kulkuneuvoja ei enää maaseudulla kulje ja silloin on lähdettävä omalla autolla. Mutta hän ajaa varovaisesti, ei ainakaan vauhdin vuoksi auto karkaa käsistä. Kun on tuollaisia opettajia, jotka jopa liikennesääntöjä rikkoen yrittävät opettaa hänelle joutuisaa liikennöintiä, siinä vain enemmänkin hermostuu ja silloin voi periaatteessa tapahtua vaikka mitä. Hän on oppinut elämässään jo lähes kaiken, uusia juttuja hän ei enää ole edes kiinnostunut oppimaan. Eikä varmaa oppisikaan!

Toivottavasti tuollaiset jupit ja ukit kohtaavat äärimmäisen harvoin!

Vaalit ohi - onneksi!

Olen mitä epäpoliittisin henkilö. En ole koskaan tunnustanut mitään poliittisen puolueen väriä, enkä ehkä tule tunnustamaankaan. Kuitenkin olen yleensä käynyt äänestämässä, mutta aina kyseessä on ollut ääneni antaminen jollekin henkilölle puoluekannasta riippumatta. Olen kaivellut kustakin henkilöstä sellaisia inhimillisiä piirteitä, joita pystyn myös itse kannattamaan. Ja melkein aina näitä piirteitä olen ollut löytävinäni jostakin henkilöstä. Vain jonkun kerran on käynyt joskus vuosikymmeniä sitten, että ketään äänestettävää en ole löytänyt.

Sitä olen politiikassa ihmetellyt, että miksi ehdokkaat pyrkivät ottamaan kantaa erinäisiin asioihin aivan viimeisinä viikkoina ennen vaaleja. Lehdet pullistelevat näitä juttuja, että kukaan ei niitä edes jaksa lukea. Eiköhän parempi olisi antaa kuulua itsestään muinakin aikoina! Tulee eittämättä mieleen se ihmisen lähes tärkein asia eli sukupuolinen kanssakäyminen. Eikös siinäkin tule aina niin hirveä hoppu lopussa, ja sitten ollaan taas viikkoja ellei kuukausia kuin ei oltaiskaan. Kiinalaisethan ovat kuulemma kehittäneet tuohonkin hyvän lääkkeen, jolla aktivitettia voidaan pitkittää. He ovat kehittäneet sen lähes taiteeksi! Ja niin osapuolet voivat hyvin. Eikös politiikkaan sortuneilla pitäisi menetellä samoin, ei yritetäkään ryykästä hetkessä, vaan venytetään tuo viime hetken akti neljän vuoden mittaiseksi! Ja silloin meillä äänestäjillä olisi koko ajan tiedossa, mitä vallan kahvassa tapahtuu. Myös äänestäminen olisi helpompaa.

Nykyään on kehitetty mitä erilaisimpia vaalikoneita antamaan apua äänestämisen ongelmaan. Minäkin kävin useammassa koneessa ja jokaisesta sain erilaisia tuloksia. Ja minulla kun on vain yksi ääni!
Parhaassakin vaalikoneessa parhaan ehdokaan mielipiteet kohtasivat vain vähän yli 60%:n tasolla minun mielipiteisiini nähden, niin minun ei kai sitten pitäisi äänestää lainkaan. Sitten äänestin kuitenkin ehdokasta, jonka mielipiteet kohtasivat vain 30%:n tasolla minun ajatukseni. Mielestäni häneltä löysin muutamia mielipiteitä, joiden vuoksi noin sitten tapahtui. Ja nämä mielipiteet eivät tulleet lainkaan vaalikoneesta vaan ihan muualta. Olisipa niitä väliarviointimahdollisuuksia vain enemmän!

Olen ollut kirjoilla elämästäni 32 vuotta Suomussalmella, neljä vuotta Vantaalla, kaksi vuotta Keravalla, 18 vuotta Tuusulassa ja nyt neljä vuotta Mäntsälässä.
Suomussalmen valtuustossa on vain kolmen puolueen jäseniä eli Kepun, Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen jäseniä. Demarit ja muut vähemmistöt ovat nyt poistuneet valtuustosta. Muissa entisissä ja nykyisessä asuinkunnassani on lähes kaikkien puolueiden jäseniä, mutta en osaa sanoa, onko niissä sitten asiat paremmin. Tuusulassahan on lisäksi erikoisuus TUPU, joka sai peräti 11 jäsentä. Vaikea sanoa, onko sekään sitten autuaaksi tekevä asia, sillä suunnilleen samat murheet koskevat tuusulalaisia kuin muitakin ja TUPU on ollut valtuustossa niin kauan kuin jaksan muistaa.

Mäntsälän murheet, jotka olen itsekin todennut, ovat sairauden hoidossa (terveydenhoitoa en ole vielä tavannut). Muuten täällä on ihan hyvä elää. Kauppoja riittää ihan tarpeeksi minun varoilleni, on Hirvihaaran golfkenttä ja hiihtolatuset (puuttuu vain kunto) ja muitakin palveluja on ihan hyvin. Tosin paikallinen vesikourufirma teki oharin, mutta sellaista sattuu varmaasti muittenkin kuntien yrittäjien piirissä!

Paluuta taaksepäin

Heti kuullessani valtion hankkeesta ostaa Eliisaa, otin asian tänne blogiini käsittelyyn, mutta kuten arvata saattaa, niin eihän sillä ole mitään merkitystä. Valtio tekee, kuten tekee ja sillä siisti! Kukahan se valtio oikein on?

Nyt kuitenkin olen nähnyt asiasta kirjoitettavan useissa lehdissä ja taas eilen aamulla jälkiviisaat sivusivat aihetta toisen kerran. Tosin painokkaampia mielipiteitä ja faktoja olen jäänyt kaipaamaan ja nimenomaan sellaisilta tahoilta, joita jopa kuunneltaisiin. Ihmiset eivät näköjään muista tai eivät halua muistaa Soneran myyntiin johtaneita seikkoja. Toki Sonera oli tuolloin todellinen sylkykuppi, jota kukin sai repostella ja käsitellä miten sattuu, jopa oikeuslaitos oli mukana talkoissa - ehkä valtiokin halusi päästä irti piikistä lihassa. Insinöörinä olen kyllä surullinen, että niin hieno firma on enää vain kuva entisestä. Ainakin näin asiakkaan näkökulmasta!

Uusimassa TM:ssä olikin sitten jo juttua melkoisesti sähköautojen kehityksestä. Ja niin jutuissakin oli, että se on akkuteknologia, joka pahiten pistää hanttiin sähköautojen kehityksessä. Kun akusto pikkuautossa painaa sellaiset 300 kiloa ja akun täydellä latauksella voi ajaa sellaiset 300 - 600 km ja uusi lataus vie aikaa normaalisti 16 tuntia ja pikalatauksellakin 3 - 4 tuntia, niin ei sellainen auto vielä sovellu jokaisen käyttöön. Mutta, jos autotehtaat ja öljyteollisuus lähtisivät talkoisiin mukaan, niin en epäile lainkaan sitä, etteikö sähköautosta saataisi jokaiseen lähtöön käyttökelpoista kulkupeliä.
Norjassa valmistetaan Ford Fiestan kokoluokan sähköautoa, jossa ovat nuo edellä kertomani ominaisuudet. Hinta Norjassa on 25000 egeä. Ei paha, kun ottaa huomioon maan autojen hintatason!
Toki maailmassa valmistetaan muitakin sähköautoja, mutta niiden hinnat ovat paljon korkeammat, kun tekniikka on laitettu koreisiin ulkokuoriin. Eräs sellainen on Lotus Elisen kuoriin rakennettu laitos. Hintaa silloin kertyy jo n. 100000 egeä. Toki suoritusárvot ovat sellaista luokkaa, että jalkoihin ei sillä tarvitse jäädä. Siis ulkokuori ja suoritusarvot ovat synkassa. Tällainen laitos on kuvien mukaan myös aikoinaan Uudessakaupungissa valmistukseen tuleva menopeli. Ei tule olemaan jokaisen ajopeli!

Nyt oli jo päästy vuoden auto valinnoissa siihen pisteeseen, jossa oli valittu finalistit. Meikäläistä hymyilytti, kun molemmat suosikkini, eli Alfa Romeo Mito ja Ford Fiesta olivat finalistien joukossa. Muut finalistit eivät paljon jaksaneet kiinnostaa. Joukossa oli Sitikan uusi C5, Opelin Vectran seuraaja ja Skodan Superb sekä joku muukin vieläkin vähemmän kiinostava laitos. Saa sitten nähdä, mikä on lopputulos, minulle se nyt on aivan yhdentekevää, kuka voittaa, mutta kuitenkin. Onneksi kuitenkin möhköautot olivat jo tippuneet finaalin ulkopuolelle!

Joku blogi sitten kerroin kantani dieselöinnin osalta. Kerroin, että valmistusprosessissa syntyy dieselin lisäksi myös bensiiniä, vaikka ei haluttaisikaan. Väläytin siinä uhkakuvaa, että suomalaisten siirtyessä muiden sopulien tavoin dieselien käyttäjiksi, niin Nesteen prosessissa valmistuva bensa sitten vietäisiin puoli-ilmaiseksi vaikkapa Arabimaihin. Viimeisimmässä kuningaskuluttajassa sitten vahvistui, että jo nyt viedään ylijäämäbensaa muualle, mutta ei Arabeihin vaan jenkkeihin heidän katumaastureiden poltettavaksi! Ei ole mitään järkeä!
Siis nyt jo pitäisi taas valtiovallan herätä, ettei tapahdu katastrofia ja ohjata meidät oikeaan suuntaan - ei pakolla vaan porkkanalla. Kun meillä sopuleilla ei itsellä ole mitään hajua oikeasta tiestä, seurataan vaan porukkaa mitään ajattelematta, vaikkapa sitten tuhoon asti.

Jälkiviisaat viisaita!

Tämän aamun tv1:n aamutv:n jälkiviisaat olivat todella viisaita - mielestäni!
Muutama päivä sitten julkisuuteen pulpahti uutinen, että valtio olisi ostanut Elisan osakekantaa ja perusteluna oli se, että on tärkeää kansakunnan turvallisuuden takia omistaa tietoliikenneinfraa. Minulla kiehahti heti se, että valtiohan omisti Soneran kautta infraa jo aikoinaan, mutta päätti luovuttaa sen pääosin ruotsalaisille pilkkahinnalla. Nyt siis ollaan ostamassa infraa kovalla rahalla ja ehkä vielä halutaan sitä rakentaa lisääkin suurella rahalla. Esitin vienon kysymyksen, että onko tuossa nyt järkeä! Ja vastaan, että eihän siinä ole, mutta politiikassa voi touhuta miten haluaa joutumatta mitenkään vastaamaan erheistään!

Nyt jälkiviisaat olivat täysin samaa mieltä ajatusteni kanssa. Ehkäpä valtakunnassa noita TV:ssä esitettyjä asioita noteerataan paremmin kuin tällaisen taviksen kirjoittamisia mustaan aukkoon, josta niitä ei kukaan edes varmaankaan löydä. Mutta ovathan nämä jonkinlaista terapiaa!

Minin vuosikatsastus

Vuoden 2007 keväällä sain kaksi vuotta työn alla olleen Minin niin pitkälle, että hain sille käyttölupaa ihan normaaliin liikenteeseen. Ajelin sillä kesällä 2007 ehkä 200 - 300 kilometriä, mutta nopeus- ja matkamittarit eivät toimineet. Kävin Hirvihaaran suoralla opiskelemassa nopeusnäyttötalulta, mikä on kierrosluku milläkin nopeudella. Sen kesän sitten ajelin niillä eväillä.

Talvella pistin Minifoorumiin ostan-palstalle ilmoituksen mittarista, koska uusia mittareita en raskinut edes ajatella. Sainkin yhden soiton ja hetken päästä minulla oli kaksi mittaristoa. Molemmat näyttivät ruuvitalttatestillä olevan toimivia, joten jollakin perusteella arvoin sitten toisen, jota lähdin vaihtamaan autoon. Projekti kesti ja kesti, mutta jossakin vaiheessa sain kuitenkin homman tehtyä ja pääsin kokeilemaan. Siinä sitten samoin tein otin Minin jälleen liikenteeseen. Kävin kerran golffaamassa Minillä ja silloin huomasin, että matkamittari ei toimi. Siis koko vaihtoruljanssi oli mennyt osittain hukkaan. Sitten kävin pari kertaa Minillä kylällä asioilla ja purin taas kerran mittarit pois. Suunnittelin pistäväni sen toisen niistä ostamistani mittaristoista paikalleen, mutta taas aikataulu venyi, kun piti rakentaa grillikota ja sen jälkeen vielä terassi. Ajoin Moto Guzzilla, kun piti kylällä tai golfkentällä käydä.

Viime viikon lauantaina sitten sain mittariston paikalleen. Työnsin Minin ulos tallista ja tarkoitus oli lähteä käymään sillä kaupassa. Yhden kerran startti hieman pyöräytti konetta, mutta sitten sain kuunnella vain pelkkää naksutusta, kun avaimesta yritin saada autoa käymään. Se oli hyvä merkki, että naksahduksen jälkeen jännite pysyi vakiona, joten startti ei ainakaan oikosulussa ollut. Tein nopean vikadiagnoosin ja käynnistyssolenoidin vikaan päädyin. Siispä pukkasin Minin takaisin talliin ja jouduin kylälle vaimon Notella.

Illalla tilasin netin kautta Minitronilta solenoidin, uuden ryyppyvaijerin ja suomenkielisen korjauskäsikirjan, kun sellainen nyt sattui olemaan saatavilla. Keskiviikkona tavarat sitten tulivat ja Moto Guzzi joutui hommiin, että sain paketin noudettua postista. Pistin solenoidin paikalleen ja asensin myös uuden ryyppyvaijerin. Kävin kokeilemassa ja nyt toimi sekä matka - että nopeusmittari. Ajoin auton talliin ja sammutin koneen. Tietenkin valohuomautin ränkäisi, joten nopeasti näppäsin valot pois ja poistuin tallista.

Tänä aamuna aloin soittella katsastusaikaa heti yhdeksän jälkeen. Lukuisten soittoyritysten jälkeen pääsin K1 -katsastajille ja kysyin, olisiko heillä Minin mentävää aukkoa tänä päivänä. Siihen virkailija, että eiköhän sellainen pieni väli löydy. Ja kello 12.20 sitten piti alkaa Minin tämän vuoden katsastus. Söin kaikessa rauhassa, ja vasta viittä vaille 12 olin starttaamassa Miniä liikenteeseen. Väänsin viirrat päälle, mutta jännitemittari ei näyttänyt oikeastaan lainkaan jännitettä. Illalla kiireissäni olin jättänyt parkit päälle ja sitä ei akku ollut kestänyt. Tuttu tilanne jo -70 -luvulta! Onneksi Mini on kevyt, joten työnsin auton ulos tallista, käänsin sen ja kun vielä asumme vuorella, niin mäkistartilla Mini hörähti käymään. Ja asemalla olin ilmoittatumassa hyvissä ajoin. Antaessani paperit tiskin taakse, sieltä tulikin spontaanisti heti, että "tämähän onkin oikea auto". Maksoin lystin 49 euroa ja menin ottamaan kahvit automaatista. En ehtinyt ottaa kuin yhden ryypyn, kun katsastaja jo tuli kyselemään, kellä on Mini. Menimme ulos saman tein, hän sulloutui autoon, ja minä jäin ulkopuolelle katsomaan, mitä tulee tapahtumaan.

Meitä ennen meni joskus aiemmin katsastuksessa pompannut 940 Volvo jarrujen tarkastukseen, joten katsastajalle jäi aikaa tutustua ajokin hallintalaitteisiin, pyyhkimiin, valoihin ja äänimerkkiin. Sitten olikin iskareiden testi ja hyvin meni läpi ehkä n. 350 km ajetuilla kaasuiskareilla. Jarruja katsastaja joutui hieman lämmittelemään, mutta hyvät kehui olevan. No uudethan ovat nekin, mutta ovat varmaan pölyyntyneet tallissa ja menomatkalla oli vielä sadetta, että taisivat olla märätkin. Myös katsastajan päivä näytti olevan pelastettu, kun pääsi näpräämään oikeaa autoa!
Eli Ministä tuli jälleen liikennekelpoinen seuraavksi vuodeksi!

Ottaa päähän

Nyt ottaa todella pattiin. Nimittäin eilen julkaistiin juttu, että valtio menee ja ostaa Elisaan merkittävän omistuksen. Ja perusteena oli ei enempää tai vähempää kuin se, että on tärkeää, että televerkkojen omistus säilyy kansallisena!!! Kuinka politiikot ilkeävät tuollaista edes esittää, kun muistissa on Soneran polkeminen suohon!

Nyt eivät politiikot tahdo muistaa enää, että myydessään Soneraa ruotsalaisille alehinnalla, niin silloin kansalliset edut eivät olleet mukana lainkaan. Katsottiin, että kunhan saadaan valtion kassaan jokunen sentti, niin muulla ei ole väliä. Televerkkojen omistuksella ei päättäjien mielestä ollut mitään vaikutusta esim. kansakunnan turvallisuuteen - ehkäpä mieluummin päinvastoin.

No nyttemmin on kanta näemmä muuttunut ja siitä syystä jo norsunluutorneissa mietitään valtiolle turvallisuutta lisäävää omaa tietoliikenneverkkoa monen sadan miljoonan euron kustannuksella. Ja nyt sitten vielä tuo Eliisaa merkittävästi ostaminen. Tulee kansalliselle turvallisuudelle hintaa! Eiköhän jo pitäisi pistää kansakunnalle aikoinaan vääriä ratkaisuja tehneille muutakin kuin sulkia hattuun. Kun pieni ihminen tekee työnsä hyvin kaikkia ohjeita ja määräyksiä noudattaen, niin sellaisen niskaan ollaan kyllä helposti lastaamassa kaiken maailman vastuut muidenkin tekosista. Näistä voi lukea esimerkiksi kirjastani "kairoilta kahleisiin".

Että eipä tämä maailma ole missään mielessä oikeudenmukainen. Elisan väki on sitten ilmeisesti tärkeämpää politiikoille kuin Soneran väki aikanaan oli. Näinhän kyllä näytti olevan jo Posti - ja Lennätinlaitoksen aikaan, jos joku vielä niitä aikoja muistaa!

Kummallista!

Olen tässä mietiskellyt, että viitsinkö kajota tähän aiheeseen lainkaan, mutta kun jopa eurooppalaisittain asiaa on pistetty hätäkokouksissa jonkunlaiseen pakettiin, niin täytynee sitten pistää myös oma näkökantani asiaan.

On ihan oikein, että ketkuttelupelillä ylläpidettävä talous pistetään aina välillä tasaiseksi. Näin monelle tulee karvasta oppia, mutta aina näköjään riittää vaan onnenonkijoita, jotka helpon rahan toivossa tekevät ties mitä. Se on tietenkin paha juttu, että me ei ketkuttelijatkin saamme kärsiä, kun oikein pahasti rapatessa roiskuu.

Siispä teesini:
Koko kupla eli siis koko pörssimaailma lakkautetaan!
Perustelu: Ainoastaan siinä vaiheessa, kun yritys menee pörssiin, saa itse yritys käyttövaroja toimintaansa. Listautumisen jälkeen itse yritykselle ei tule pelimerkkejä lainkaan, ellei sitten pelaa itsekin osakkeillaan!
- Jos yrityksellä menee hyvin, se ei välttämättä takaa pörssiarvon nousua, sillä alan, jolla yritys toimii on jotenkin oltava ns. mediaseksikäs.
- Pörssiarvoja heiluttelevat jos jonkinlaiset mielikuvat. Niitä on niin monta kuin on päiviä vuodessa ja ehkä enemmänkin!
- Jos yrityksellä menee hyvin ja lisäksi se on mediaseksikäs, niin pörssiarvot nousevat ja hyödyn korjaavat ne pelaajat, jotka myyvät osakkeensa jollekin toiselle pelaajalle. Kun taas toiset vaan tutkivat päivittäin, miten heidän ns. omaisuutensa on karttunut, mutta eivät kuitenkaan ahneina raski niitä myydä - kunnes on myöhäistä.
- Jos yrityksen pörssiarvot ovat korkeat tai tai ovat kehittyneet "hyvin", niin silloin hyötyä saavat myös firman johtajasopimuksilla työtään tekevät. Siis ne saavat hyödyn, jotka eivät tulokseen oikeastaan mitenkään vaikuta. Varsinaiset työntekijäthän sen tuloksen tekevät, johtajien vaikutus tulokseen on yleensä hyvin minimaalinen.
- Kukaan ei enää saisi rahojaan tyhjästä, vaan jokainen joutuisi tekemään työtä ansaitakseen elantonsa. Yhteiskunta tervehtyisi!

Pörssien tilalle yritykset joutuisivat luomaan jonkinlaisen obligaatiomaailman hankkiakseen kassoihinsa investointirahaa, jos eivät haluaisi käyttää pankkien luototusta hyväkseen. Hyvä yritys pystyisi tarjoamaan parempia obligaatioita ja myynti olisi taattu. Kassavaranto olisi turvattu. Näin myös johtajien boonukset täytyisi sitoa reaalisiin mittareihin, jolloin todellakin myös johtajien oikeasta työstä maksettaisiin oikeaa palkkaa. En millään jaksa uskoa, että kenenkään johtajan yli 15000 tai 20000 euron kuukausipalkat perustuvat tehtyyn työhön. Enemmänkin selitykseksi tarjotaan, että hehän kantavat vastuun tapahtumista firmassa. Mutta sekin on nähty, että mitään vastuuta ei oteta huonon päivän kohdatessa, vaan vieritetään ne sinne, minne ne eivät kuulu. Ja se on näköjään äärimmäisen helppoa! Onneksi on toki vastuullisiakin johtajia olemassa, joskin he ovat tätä nykyä enemmänkin entisiä johtajia. Mutta ovat kantaneet johtajan vastuunsa suoraselkäisesti! Pietarin portilla heille sitten tippuu varmasti bonuksia - uskon minä!
Toki on nähty sekin, että mittareita voidaan asetella miten vaan, mutta kun varsinaiset kuplat häviäisivät, niin myös mittaristoihin voitaisiin panostaa paremmin. Silloin hallituksien pitäisi olla myös nykyistä ammattitaitoisempia, jotta ne pystyisivät näkemään oikean suunnan firmojen kehityksissä ja niillä olisi kanttia vaatia oikeaa suuntaa. Nythän hallituksissa olevia, rehellisiä asioita vaativia jäseniä pidetään jonkinlaisina häiriköinä. Se ei ole tietenkään oikein!

No minä en pysty kaatamaa pörssimaailmaa, mutta jos minulla valta olisi, niin heti kaataisin!